ny asus transformator bord http://norgepiller.com/ritalin-i-norge/ karrierer i medisin lønn

Digi toi kasan työkaluja – mitä sitten?

syyskuu 14, 2016

Tapahtumamarkkinoinnissa on käynnissä maailmanhistorian suurin murros. Murrosta on eletty nyt jo jokunen vuosi, eikä loppua näy. Kiihtyvä muutos on osa sitä meille kaikille jo tuttua totuutta: Halusimme tai emme, olemme se sukupolvi, joka joutuu oppimaan kokonaan uudenlaisen elämisen mallin. Seuraavilta sukupolvilta se tulee ehkä jo luonnostaan. Yksi merkittävimmistä mullistajista on digitaalisuus. Oikein valitut digitaaliset työkalut avaavat myös tapahtumamarkkinointiin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Ne vahvistavat tapahtumien asemaa ylivertaisena tarinankerronnan välineenä ja tehokkaana markkinointi-investointina. Hyvin suunnitellut ja timanttisella sisällöllä varustellut digitaaliset työkalut tekevät tapahtumista entistä vaikuttavampia ja mahdollistavat entistä tehokkaamman prosessin tapahtumien tuotantoon.

Mitä tällaiset ihmetyökalut ovat?

Mitä sisältää se markkinointipäättäjän työkalupakki, jonka avulla tuotetaan aitoa lisäarvoa tapahtumaan ja tehdään siitä vaikuttavampi ja tuottavampi?

Usean markkinointipäättäjän päässä soiva sosiaalisen median korvamato saa helposti unohtamaan, että tämän päivän digitaaliset työkalut ovat paljon muutakin kuin Facebook, Twitter ja Instagram. Oikein suunniteltu ja toteutettu sosiaalisen median hyödyntäminen on kiistatta terävä naula digiajan tapahtumatyökalupakissa, mutta onko some aina onnistumisen kannalta tärkeämpi työväline kuin esimerkiksi digitaalisen aikakauden kaukaisimmat muinaisjäänteet kuten hallintajärjestelmät, striimaus tai vaikkapa viestiseinä? Väitän, että ei ole.

On syytä laajentaa katsontakulmaa tavoitelähtöisesti ja valikoida somen tueksi oikeat työkalut tapahtuman eri vaiheisiin ennakkokommunikaatiosta mitattuihin tuloksiin asti. On nähtävä koko tapahtumaprosessi ja mahdollistettava laadullisten liidien syntyminen, tapahtuman vaikutuksen laajeneminen sekä kohderyhmän todellinen osallistaminen ja sitouttaminen, paljon puhuttu engagement. On myös muistettava, että tapahtuminen teho perustuu, työkaluista huolimatta aina ihmisten väliseen kohtaamiseen. Toki näidenkin syntymistä voidaan aktivoida erilaisilla työkaluilla.

Digiajan työkaluiksi tarjolla on kymmenittäin järjestelmiä, applikaatioita, verkostoitumistyökaluja, editoreita ja lisenssejä. Kysymys kuuluukin, kuinka monta erilaista työkaluja onnistumiseen tarvitaan? Heikompaa hirvittää ja paatuneimmalle digitalistille iskee ähky. Tilanne palauttaa elävästi mieleen yritystapahtumien edellisen suuren mullistuksen, kuvatekniikan kulta-ajan noin vuosikymmen sitten. Erilaisia screenejä projisoituna edestä ja takaa, ledeistä puhumattakaan kiikutettiin jokaiseen tapahtumaan rekkalasteittain, minkä jälkeen niillä esiteltiin ylpeänä järjestävän organisaation logoa. Unohtui, että työkalut ovat kaikessa erinomaisuudessaan kuitenkin nimensä mukaisia ja sisältö sekä käytön oivaltavuus ratkaisevat vaikutuksen ja sitä kautta myös menestyksen. Sama pätee digitaalisuuteen. On kyettävä näkemään mikä tuottaa lisä-arvoa kokonaisuuteen. On ymmärrettävä tapahtuman prosessi ja tuotettava timanttista sisältöä tarkkaan valittuihin työkaluihin. Vain siten voi erottua ja menestyä.

Hyviä yksittäisiä työkaluja ja toimijoita löytyy kotimarkkinoilta useita, ja maailma se vasta mahdollisuuksia pullollaan onkin. Jokin kuitenkin mättää. Yksittäiset työkalut vastaavat pääsääntöisesti vain yhteen tapahtumaprosessin vaiheeseen. Saadakseen työkalupakista parhaan mahdollisen hyödyn irti, on siis osteltava yksi softa sieltä ja toinen lisenssi täältä, jolloin investointi, hallittavuus tai pahimmillaan molemmat karkaavat käsistä.

Tapahtumien ammattilaisena olen ihmetellyt jo pidemmän aikaa, miksi kukaan ei paketoi osasistaan toimivaa kokonaisuutta? Miksi ei ole tarjolla digitaalista työkalua, joka perusmuodossaan yhdistäisi välineet vaikuttavaan ennakkomarkkinointiin, onnistuneen osallistujahallinnan, tapahtumakokemuksen parantamisen, vaikutuksen laajentamisen, laadulliset liidit sekä palautteenhallinnan ja mittaamisen. Tällaisella tuotteella olisi varmasti kysyntää meillä ja maailmalla, vaikka taikasanaa – somea ei ole mainittu koko tuoteselosteessa. Mitä tapahtuisikaan, jos sekin olisi järkevästi nivottu osaksi kokonaisuutta?

Miksi tällaista tuotetta tai tuoteperhettä ei vielä ole olemassa? Voisiko selityksenä olla, että tapahtumien digitaalisia työkaluja mietitään edelleen liikaa teknisistä näkökulmista käytännön tapahtumaprosessin ja lisäarvon tuottamisen sijaan. Tapahtumatoimistot ovat jo alkaneet rekrytoida digiosaajia. Odotan mielenkiinnolla, milloin ensimmäinen digityökaluja tarjoava taho rekrytoi tapahtumaosaajan tuotekehitykseensä.

Koska odottavan aika on liian pitkä, olemme käynnistäneet työn, joka tähtää edellä mainitun haasteen ratkaisemiseen. Otamme ensimmäisen askeleen tutkimalla, mitä suomalaiset markkinoijat digityökaluilta tarvitsevat. Kysyimmekin eilen 13.syyskuuta Mainontapäivässä sadoilta markkinointipäättäjiltä heidän näkemyksiään digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä ja odotuksiaan työkaluja kohtaan tulevaisuudessa. Ensi viikolla laajennamme tutkimusta asiakkaidemme pariin. Tutkimus valmistuu lokakuun alussa. Tuskin maltan odottaa tuloksia, joiden pohjalta pääsemme kehittämään uutta.

Mikko Noronen

Mikko Noronen

Kirjoittaja on Factor Novan toimitusjohtaja.

Email